Ajankohtaista

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

KYLLÄ TÄSSÄ VIELÄ EHTII

Torstai 25.2.2021 klo 6:37 - Lehtosen Kalle Ylivieska

PANDEMIAN  HISTORIAA

Suomen historiassa tautien aiheuttamat väestökatastrofit ovat liittyneet nälänhätiin, sillä heikkokuntoiset ovat olleet kulkutaudeille helppoa riistaa. Esimerkiksi 1690-luvun suurten kuolonvuosien aikana 30–40 % suomalaisista kuoli ja 1860-luvun nälkävuosina alle kahden miljoonan väestöstä kuoli yli satatuhatta. Vielä 1930-luvulla tuberkuloosiin kuoli vuosittain lähes 10 000 Suomalaista. Me vanhat olemme sairastaneet tuhkarokon, vesirokon, sikotaudin, hinkuyskän monet muut taudit, nyt rokotuksien ansiosta laumasuoja on saavutettu.

Meillä rikkailla on pyrkimys ajatella me ensin, kuitenkin köyhyys ja nälän aiheuttama tila on kasvualusta kaikenlaisille tappaville taudeille, me ensin on kansaa kosiskelevaa puhetta. Siinä piilee kuitenkin tällaisten pandemioiden vaara, muutamassa tunnissa ihminen siirtyy maanosasta toiseen ja tuo taudit mukanaan, siksi elintason tasaaminen pitää olla tärkein tavoite. Siinä samalla ratkeaa liika ihmiskunnan lisääntyminen, niin sanotuissa korkean elintason maissa syntyvyys vähenee. Koulutustason noustessa myös sotimisen into vähenee, sivistynyt korkean tietomäärän omaava ihminen ei lähde sotimaan koska ei ole historiassa yhtään sotaa jossa joku olisi voittanut jotakin oikeasti. Pakolaisuudesta ei päästä eroon ennen kuin sotiminen lakkaa.

Vielä me Suomalaisetkin mennään sotimisen ansaan hankimme lentokoneita 10 miljardilla eurolla vaikka nämä toimivat polttoaineella joka muodostaa lämpöä, joka tekee niistä helposti alas ammuttavia, luulisi vähäkään järjellä ajattelevan ymmärtävän ettei ilma herruuteen kannata näin pienen maan pyrkiä. Maasta käsin torjua ilmassa liikkuvat laitteet kehittyvät sitä vauhtia että varmasti 10 vuoden kuluttua ihmisen ohjaamat ilmalaitteet ovat sotimiseen tarpeettomia. Jo yhden miljardin sijoittaminen uuden aikaiseen ilmatorjuntaan muodostaa suuremman pelotteen kuin nämä muutaman kymmenen hävittäjää, tätä kautta tulee armeijoista oikeasti puolustusvoimia.

Virusten torjunta on vaikeampaa, se on käänteinen aseelliseen puolustukseen siinä pitää kokomaailman terveyden huollon kehittyä yhtä jalkaa vastustamaan viruksia, muuten saamme maksaa tällaisen korona viruksen aiheuttamat vahingot usein. Herää kysymys mikä osuus näillä pandemioilla on ihmisen perimään, ovatko geenivirheet jonkun viruksen aiheuttamia joka seurauksena monet harvinaiset parantumattomat sairaudet esiintyvät esimerkiksi suvuittain. Meillä on nyt mahdollisuus ja ymmärrys seurata seuraavien sukupolvien aikana jättikö koronavirus jonkun merkin ihmisen perimään ja mitä siitä seurasi.

Lehtosen Kalle Ylivieska

KYLLÄ  TÄSSÄ  VIELÄ   EHTII

Näin siirretään tärkeitä päätöksiä tulevaisuuteen ei huomata ajan kulumista, meillä jo aika vanhoillakin on sama ongelma. Edunvalvonta sopimus jonkin lähimmäisen kanssa on tärkeimmästä päästä, eikä testamenttikaan ole pahitteeksi, monilta riidoilta jälkeenjäävät säätyvät, riidoissa hyvin usein käy niin että perintö riidan alainen omaisuus menee asianajopalkkioihin, onneksi on sovittelu menettely jota kannattaa käyttää. Hoitotahdon ilmaisu kannattaa julkaista oikein kirjallisesti ettei omaisten tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa joutumalla tekemään päätöksen hoidon päättymisestä. Hyvin usein epäillään hoito virhettä kun vanha omainen kuolee ”hänhän oli hyväkuntoinen kun kävin viimekesänä katsomassa”

Muistojen, tietämisen ja taitojen siirtäminen jälkipolville, näiden siirto ja tallentaminen ei ole aina kiinni vanhimmasta polvesta vaan nuorempien aktiivisuudesta ”uusi parempi korvaa vanhentuneet” on monien motto. Kymmeniä vuosia sitten haastattelin miestä joka oli olut alusta saakka pikkuradan rakentamisessa mukana 1920 Eskolasta Lestijärvelle  67 km puutavaran kuljettamista varten, hän oli myös mukana purkamisessa 1961. Kuulin myöhemmin että Sievin kulttuuri piirit innostuivat, mutta kaveri oli jo muistia vailla hoito kodissa, luovutin nauhoituksen heille oliko siitä mitään hyötyä asialle, en ollut ammattilainen. Hän kertoi radanvarren halon hakkaajasta jonka talven keskiarvo oli kahdeksan kuutiota työpäivää kohti, pokasaha ja kirves, tuntuu uskomattomalta, hänen mukaansa metsäkin oli haloille parasta mahdollista, ilmeisesti palonjäljeltä kasvanut puusto oli pitkää ja tiheää lähes oksatonta, pitin metriä korkea pinon mitta oli 50 metriä, olisi jatkunut vielä, suuri kivi tuli vastaan.

Eräs tuttavani muisti kansan perinne runoja joissa kerrottiin paikkakunnan tapahtumista ihmisistä, niitä riitti tuntitolkulla, minä koitin houkutella hänet runoilemaan nauhalle ” luuletko sinä että minä kohta kuolen” minä koitin puolustaa näkemystäni, eihän sitä kuoleman hetkeä voi hallita itse, niin vain suruviesti tuli ja runot haudattiin lausujan mukana. Nyt on paljon mahdollisuuksia tallentaa vanhaa, esimerkiksi Facebookissa on mahdollisuus saada perinne tieto pilveen johon se jää ikuisiksi ajoiksi, näinhän me uskomme? Minulla on kotisivut (lehtosenkalle.com) jossa on myös Torvenkylän tapahtumia, tallennan sivuille kun kuulen mielenkiintoisen jutun. Haaveena on koota kotisivujen jutut kirjaksi ”kyllä tässä vielä ehtii” nähtäväksi jää.

Lehtosen Kalle

KALA  PROTEIINI  LÄHTEENÄ

Pohditaan pää punaisena miten hoidetaan proteiinin tarve kun lihan syönti on suuri kasvihuonekaasujen aiheuttaja. Meillä Suomessa on sisävesiä 6 hehtaaria asukasta kohti ja merialueet päälle, kalantuotto ha kohti on arvioitu 20 kg, jo sisävedet tuottavat 120 kg asukasta kohti vuodessa, kyntämättä kylvämättä. Tämä on vielä lisäksi vesistöjen hoitoa, nyt on ongelma järvien rehevöityminen, syy kaloja vesistöissä liikaa. Ihminen järkyttänyt luonnon tasapainoa, tappanut lajeja jotka pitivät kala ja eläinkannat tasapainossa, nyt olisi hyvätilaisuus syödä itse luonnon ylijäämä. Pitämällä esimerkiksi merialueella hyljekanta kohtuullisena, syömällä ne, hylkeen perässä ovat esi-isämme tänne tulleet, jää kalaa syötäväksi koko Suomen kansalle.

Hyödynsin Ahvenlammen hoitokalastuksesta noin 50 kg ahvenia särkiä ja haukia purkkikalaksi ja myös haukea kylmäsavustin, jälkipolvet antoivat kiitettävän lausunnon tuotteista, riittävät pitkään, tietysti olisi helpompaa hakea marketista. On selvää että jossain vaiheessa joudutaan maapallolla valitsemaan elämän ja kuoleman välillä, silloin on eläinten kasvatuksen lopettaminen ruuaksi todennäköistä, niin että ruokitaan eläimet peltoviljelyn kautta. On ensimmäiseksi lopettava maatalouden nykytyyppinen tukeminen verovaroin ja yhtä aikaa on lopetettava ruuan kuljettaminen pitkiä matkoja, viljelijöiden ei kannata olla huolissaan, ruokaa pitää jonkun tuottaa aina, niin kuvan kun ihmisiä on. Seuraavat sukupolvet joutuvat ratkaisemaan valtavia ongelmia, kaikkein suurin virhe on sulkea silmänsä tai lakata puhumasta ilmaston lämpenemisestä.

Me Suomalaiset olemme etuoikeutettuja, meillä mahdollisuus tuottaa ruoka hiilineuraalisesti, asukkaita 16 neliökilometrillä, esimerkiksi Bangladesh 1257 asukkaita neliökilometrillä. Me voimme käyttää luontaisesti uusiutuvaa ruokaa joista käytetään nyt vain pieniosa, kalat ja marjat, pitämällä petokannat kurissa, kuitenkin kestävällä tasolla, porotalous, hirvet, jänikset ja kanit joihin turvauduttiin sota-aikana. Suomessa on viljelymaata puolihehtaaria asukasta kohti, josta voidaan metsittää puolet hiilinieluksi jos kasvatetaan kasveja vain suoraan ihmisravinnoksi. Suomessa ei tarvitse kuolla nälkään jos vain on vihtiä.

Lehtosen Kalle Ylivieska

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Muistojen, tietämisen ja taitojen siirtäminen jälkipolville