Ajankohtaista

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

TOIVO YLÄJÄRVI JA KALEVI HEMILÄ PELASTIVAT SUOMEN MAATALODEN KATASROFILTA.

Perjantai 8.2.2019 klo 7:01 - Kaarlo Lehtonen

TOIVO YLÄJÄRVI JA KALEVI HEMILÄ PELASTIVAT SUOMEN MAATALODEN KATASROFILTA.

Toivo Yläjärvi (kes) nimitettiin Kalevi Sorsan hallitukseen Maa- ja metsätalousministeriksi 1983, silloin oli vireillä ajatus liittyä EU:n, Suomen maatalous oli kuralla. Valtioneuvosto asetti komitean 20.6 1985 miettimään, tavoitteena saada maataloustuotteiden ylituotanto kuriin ja samalla tuotantoon tehoa lisää. Siinäpä oli porukalle tehtävää, komiteaan kutsuttiin maan parhaat maatalouden asiantuntijat. Toivo Yläjärvi oli puheenjohtajana Kalevi Hemilä osanaikaa sihteerinä. Mietintö valmistui 1987, Maatalous 2000, tämä noin 200 sivuinen opus, tosi kertomus maatalouden tilasta, kannattaa lukea, on saatavana ainakin Eduskunnan kirjastosta.

Miettijät olivat yhtä mieltä, maataloustuotanto on saatava kotimaisen kulutuksen tasolle ja maataloustuloratkaisut pitää tehdä heti Eduskuntakauden alussa ?  Eriävät mielipiteet mietinnöstä olivat poliittista jorinaa, Toivo Yläjärvi otti tosissaan tavoitteet, nimitti maatilahallituksen pääjohtajaksi lokakuussa 1986 Kalevi Hemilän (sit), ohi keskustan esityksen. Hän ymmärsi, ettei äänestäjistä riippuvainen voi tehdä ratkaisuja joita maatalous tarvitsee, maatalouden ongelmia on potkittu niin kuin koiranraatoa hallitukselta toiselle haudattavaksi kymmeniä vuosia.

Hemilä toimi Lipposen ensimmäisessä hallituksessa (1995-1999) ja toisessa hallituksessa maa- ja metsätalousministerinä (ammattiministeri)  Maatilojen keskikoko 1950-1990 kasvoi vain 9-13 hehtaariin. 2000 oli maatilojen keskikoko 29 ha. Suomen maatalous saatiin myytyä EU:lle, siinä avusti entinen MTK:n puheenjohtaja Heikki Haavisto ulkoministerinä. Olen tavannut Haaviston jopa saunanlauteilla, hän tunnisti ne töppäykset mitä oikeasti oli tapahtunut maatalouspolitiikassa. Johannes Virolainen liittyi myös EU sopimuksen hyväksyjiin, hänen muistelmissaan ei juuri sivuttu maatalouspolitiikkaa, ei ollut ilmeisesti kehumista.

Yläjärveä ei sen jälkeen ole näkynyt valtakunnan politiikassa, eihän se poliitikolle sovi että toteuttaa tavoitteet. Jos ei saatu EU:lle myytyä Suomen maataloutta, olisiko sama ylituotanto voinut jatkua, ei takuulla. EU:n alueelle ei olisi mennyt grammaakaan, Venäjä ei kyennyt maksamaan entisiäkään, lähes ilmaista vientiä tienkin olisi voinut jatkaa, maksajat olisivat puuttuneet jos EU sopimuksen hylkäämiseen olisi todettu maataloustuottajat, jotka kampanjoivat sopimuksen hylkäämiseksi.  NL:tto kaatui samaan ongelmaan mistä Suomen maatalous oli kärsinyt kymmeniä vuosia, tuottajalta puuttui markkinointi velvollisuus, NL:ssa se puuttui myös teollisuudelta.

Kyllä se Vennamon ajatus oli laajempikin, teollisuuden mukana tulee vasemmistolaisuutta. Jos annettiin maatalouden kehittyä muun teollisuuden mukana olisi syntynyt elinkelpoisia tiloja aivan normaalein keinoin niin kuin muussakin teollisuudessa. Nyt on pitänyt ottaa pitkiä loikkia, on jouduttu investoimaan kokonaan uudentason tuotantoon miljoonia, ruoka on vakava asia jolla ei saisi leikkiä, Suomi on maailman pohjoisin maa joka voi periaatteessa tuottaa kaikki ruokansa itse. Tukipolitiikalla voimme säädellä ruuan kuluttaja hintaa.

Lehtosen Kalle Ylivieska

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maataloustuotanto on saatava kotimaisen kulutuksen tasolle