Ajankohtaista

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

KALANSYÖNTIKULTTUURIA

Torstai 23.5.2019 klo 6:45 - Lehtosenn Kalle


 KALANSYÖNTIKULTTUURIA

Olin jotaki 5-6 vuotias, mentihin Äitin ja Isäpuolen kans Kinanarehen Eefferille kylähän Hillilähän, matkaa tuli nuin 15 kilometriä Torvenkylältä, oli siinä istumista pyörän tarakalla. Kyläreisusta jäi mielehen majekeitto, muistan ko Äiti ja Isäpuoli kehu keittua, totta kai vierahille tariottihin parasta, minä ihimettelin kaikkia sitä hehutahan, oli ruotoja keitosa vaikka Äiti otti isommat pois. Sillon oli tapana keittää kalat ruotonehen, jokahinen perkkas lautaseltahan syöjesähän, tietysti pieniltä lapsilta yritettihin perkata ruojot ettei jäis kurkkuhun, joskus jäi, sitte voi nokarehella tai kuivalla leivällä lyötettihin ruoto etehenpäin. Kesällä oli silahka mojakka arkiruokana ainaki kalastajan perhehesä usiasti, tuorehet silahat pätkittihin nuin kolomen sentin pätkihin, ei muuta ko vettä ja suolaa, syöjesä lautaselle varallisuuen mukahan voita.

Vanahat kalastajat osasivat mojakan syönnin, toisesta puolesta huulien välistä tuli ruojot ja toisesta meni keittua. Päästihin joskus äijien kans Korkiahan silahan pyyntihin, verkonlaskun jäläkehen veettihin hariulautaa, eikä saanu ottaa harijuja ko iltakeiton verran. Sittekö mää rupesin käymähän Suomen, Ruohtin ja Norian lapisa hariuksen pyynnisä niin joka iltanen keitto oli, pienehköjä hariuksia kokonaisena patahan riittävästi suolaa 15 minuutin keitto, nostettihin lautaselle syötihin ruisleivän kans, ei oo sen parempaa iltapalaa olemasa. Joka talosa oli talaveksi suola silahkanapes, silahat painon alla suolaveesä, josta haettihin tarpehen mukahan, tuppipottujen päälle muutamaksi minuutiksi kiehuhun niin olihan ne hyviä voin kans. Armeijan aikana oli mun inhokki silahka laatikko, sipuli veesä kelluvat silahan pätkät, eivät ilimeisesti ollehet justihin pyyettyjä.

Tämänpäivän ongelmana on, ei saa tuoretta kalaa jos ei ihte pyyä tai tuttavapiirihin kuulu ammattikalastajaa, muut eivät saa myyä kalaa, nyt puhutahan kalansyönnin terveellisyyestä. Tuorehenkalan tunnistaa siittäkö paistaa tai keittää niin huusholli ei haise kalalle. Kalan syönti on opittava heti lapsena siinä on muutama pää sääntö, on tariottava aina tuoretta kalaa, on perkattava kaikki ruojot pois, vanahempana kyllä osaa valita tavat miten kalat valamistaa. Olin suolasilahan syönti tauolla monta vuotta ko haukkasin puolimäjännyttä silahkaa, oli jostaki syystä joutunu tuorehien silahien sekahan. Syön jokapäivä kalaa josaki muojosa, meitä on palio, mulla on se hyväpuoli että pyyän ihte. Tunnen palio ihimisiä jokka tekis samoin, estehenä on tuorehen kalan saanti, on tehty laittomaksi kalakauppa joka takaisi kuluttajille kalan saanti pyyysten kokema päivänä.

Kalakauppa pitäs toimia kalan syöjien ehoilla eikä ainuastahan tukkurien, pitäs olla pitkin rannikkua paikkoja johon kaikki kalastajat voisivat tuoja ylimääräset kalat, josta kalanystävät ja ravintola kokit voisivat hankia iliman monia välikäsiä, opittaisihin siihen että syöjähän kalaa sillonko sitä on saatavisa, eikä kahtottas ruokalistasta. Ei pystytä paluttahan vanahaa kalan syönti kulttuuria enenko on palautettu tuorehen kalan saanti. Tiejonvälitys pelaa, jos pilikillä tulee enempi kalaa niin kohta alakaa porukkaa lapata kairi olalla, vaikka usiasti kuulee että eilen on tullu paloio kalaa, se on vielä ratkasematta, miten arvais tulla eilen kalahan. Ei lähikalan kauppa tee isua kolua markettin kalakauppahan. On typeryyen huippu että on rakennettu lähikalan pyynnille ja syönnille estehet, joku pitää kalan syönnistä ja pyynnistä, joku vain syönnistä, näijen yhteensovittaminen ei oo mittään rakettiteijettä. Nyt yllytetähän hylykehen pyyntihin, nahan ja lihankauppa on kielletty ?

Lehtosen Kalle

Avainsanat: miten arvais tulla eilen kalahan


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini