MAAN OMISTUKSEN MONET KASVOTPerjantai 29.3.2019 klo 6:36 - Kaarlo Lehtonen MAAN OMISTUKSEN MONET KASVOT Juha Pylväs murehti maanomistajien oikeuksista, muutama esimerkki maanomistuksen pyhästä koskemattomuudesta, suuressa taajamassa saattaa viisikerroksisen talon maapohjan osuus rakennuskustannuksista olla 20 prosenttia, kun mennään taaksepäin niin ensimmäinen siirtyminen rakennusmaaksi maatalousmaasta olisi hinta ollut vielä kohtuullinen, sitten tuli mukaan ansioton arvon-nousu, siitä ovat hyötyneet erilaiset keplottelijat. Jos joku kertoisi miten on syntynyt korkeajännite linjaan Nivalassa niin sanottu Saalastin mutka, onko lunastaminen kiinni kenen maasta on kysymys. Maatalous kärsii viljelysmaan puutteesta, oikeasti maan kalleus suhteessa tuottavuuteen, meillä pellon hinta on korkeampi kun etelä Ruotsissa. Maan lunastaminen on tehty markkina voimille suotuisaksi, lunastus hinnaksi lain tulkinnan mukaan, maan markkina hinta. Esimerkiksi Norjan Finmarkissa pääsääntöisesti maan omistavat käyttöoikeuksien kautta ne jolla käyttöä maalle, eikä Norjaa tunneta sosialistisena. Jos ihminen pääsee vapaasti määrittelemään maansa hinnan, niin 10 euroa kilo ei olisi harvinaista. Eikä suomessakaan tarvitse mennä monta sukupolvea taaksepäin kun omistus asiakirjat loppuu, sen jälkeen maan omistus perustuu erilaisiin sattumiin, onnekkaimmat ottivat metsää silloin kun valtio antoi verotusta vastaan, mistä valtio sai omistusoikeuden maihin joissa kansalla oli nautinta oikeus ollut tuhansia vuosia. Kautta aikain on huijattu alkuperäis kansoja ostamalla heiltä maata, eivät ymmärtäneet että maata voi omistaa. Jos on ollut mukana kaavoituksessa, kun maan omistaa muu kuin kaavoittaja, niin jokainen neliö on kullanarvoinen, eikä kaavoituksesta tule mitään. Metsän arvo perustuu puustoon, metsä pohjan hinta on muutaman satasen, mutta jos metsä sijaitsee taajaman vieressä niin hinta on rakennusmaan tasolla. Ei tule mitään jos rakennetaan satoja kilometrejä pitkä sähkölinja jokaisen maan omistajan kassa käydään huutokauppaa korvauksista vuosi tolkulla. Yhteiskunnallisesti välttämättömät rakennelmat on on rakennettava, eikä se saa olla siitä kiinni kenen maalle ne tulevat. Maakauppojen ansioton arvon-nousu on saatettava ankarimman verotuksen piiriin. Pitää muistaa, kun viikate henkilö tulee ja sivaltaa, tänne jäävät isovaarin kuokkimat pellot ja säästö metsät. Lehtosen Kalle |
Avainsanat: onko lunastaminen kiinni kenen maasta on kysymys. |