PANDEMIAN HISTORIAA

Torstai 8.4.2021 klo 6:35 - Lehtosen Kalle

PANDEMIAN  HISTORIAA

Suomen historiassa tautien aiheuttamat väestökatastrofit ovat liittyneet nälänhätiin, sillä heikkokuntoiset ovat olleet kulkutaudeille helppoa riistaa. Esimerkiksi 1690-luvun suurten kuolonvuosien aikana 30–40 % suomalaisista kuoli ja 1860-luvun nälkävuosina alle kahden miljoonan väestöstä kuoli yli satatuhatta. Vielä 1930-luvulla tuberkuloosiin kuoli vuosittain lähes 10 000 Suomalaista. Me vanhat olemme sairastaneet tuhkarokon, vesirokon, sikotaudin, hinkuyskän monet muut taudit, nyt rokotuksien ansiosta laumasuoja on saavutettu. Meillä rikkailla on pyrkimys ajatella me ensin, kuitenkin köyhyys ja nälän aiheuttama tila on kasvualusta kaikenlaisille tappaville taudeille, me ensin on kansaa kosiskelevaa puhetta. Siinä piilee kuitenkin tällaisten pandemioiden vaara, muutamassa tunnissa ihminen siirtyy maanosasta toiseen ja tuo taudit mukanaan, siksi elintason tasaaminen pitää olla tärkein tavoite. Siinä samalla ratkeaa liika ihmiskunnan lisääntyminen, niin sanotuissa korkean elintason maissa syntyvyys vähenee. Koulutustason noustessa myös sotimisen into vähenee, sivistynyt korkean tietomäärän omaava ihminen ei lähde sotimaan koska ei ole historiassa yhtään sotaa jossa joku olisi voittanut jotakin oikeasti. Pakolaisuudesta ei päästä eroon ennen kuin sotiminen lakkaa. Vielä me Suomalaisetkin mennään sotimisen ansaan hankimme lentokoneita 10 miljardilla eurolla vaikka nämä toimivat polttoaineella joka muodostaa lämpöä, joka tekee niistä helposti alas ammuttavia, luulisi vähäkään järjellä ajattelevan ymmärtävän ettei ilma herruuteen kannata näin pienen maan pyrkiä. Maasta käsin torjua ilmassa liikkuvat laitteet kehittyvät sitä vauhtia että varmasti 10 vuoden kuluttua ihmisen ohjaamat ilmalaitteet ovat sotimiseen tarpeettomia. Jo yhden miljardin sijoittaminen uuden aikaiseen ilmatorjuntaan muodostaa suuremman pelotteen kuin nämä muutaman kymmenen hävittäjää, tätä kautta tulee armeijoista oikeasti puolustusvoimia. Virusten torjunta on vaikeampaa, se on käänteinen aseelliseen puolustukseen siinä pitää kokomaailman terveyden huollon kehittyä yhtä jalkaa vastustamaan viruksia, muuten saamme maksaa tällaisen korona viruksen aiheuttamat vahingot usein. Herää kysymys mikä osuus näillä pandemioilla on ihmisen perimään, ovatko geenivirheet jonkun viruksen aiheuttamia joka seurauksena monet harvinaiset parantumattomat sairaudet esiintyvät esimerkiksi suvuittain. Meillä on nyt mahdollisuus ja ymmärrys seurata seuraavien sukupolvien aikana jättikö koronavirus jonkun merkin ihmisen perimään ja mitä siitä seurasi.

Lehtosen Kalle Ylivieska

KYLLÄ TÄSSÄ VIELÄ EHTII

Torstai 25.2.2021 klo 6:37 - Lehtosen Kalle Ylivieska

PANDEMIAN  HISTORIAA

Suomen historiassa tautien aiheuttamat väestökatastrofit ovat liittyneet nälänhätiin, sillä heikkokuntoiset ovat olleet kulkutaudeille helppoa riistaa. Esimerkiksi 1690-luvun suurten kuolonvuosien aikana 30–40 % suomalaisista kuoli ja 1860-luvun nälkävuosina alle kahden miljoonan väestöstä kuoli yli satatuhatta. Vielä 1930-luvulla tuberkuloosiin kuoli vuosittain lähes 10 000 Suomalaista. Me vanhat olemme sairastaneet tuhkarokon, vesirokon, sikotaudin, hinkuyskän monet muut taudit, nyt rokotuksien ansiosta laumasuoja on saavutettu.

Meillä rikkailla on pyrkimys ajatella me ensin, kuitenkin köyhyys ja nälän aiheuttama tila on kasvualusta kaikenlaisille tappaville taudeille, me ensin on kansaa kosiskelevaa puhetta. Siinä piilee kuitenkin tällaisten pandemioiden vaara, muutamassa tunnissa ihminen siirtyy maanosasta toiseen ja tuo taudit mukanaan, siksi elintason tasaaminen pitää olla tärkein tavoite. Siinä samalla ratkeaa liika ihmiskunnan lisääntyminen, niin sanotuissa korkean elintason maissa syntyvyys vähenee. Koulutustason noustessa myös sotimisen into vähenee, sivistynyt korkean tietomäärän omaava ihminen ei lähde sotimaan koska ei ole historiassa yhtään sotaa jossa joku olisi voittanut jotakin oikeasti. Pakolaisuudesta ei päästä eroon ennen kuin sotiminen lakkaa.

Vielä me Suomalaisetkin mennään sotimisen ansaan hankimme lentokoneita 10 miljardilla eurolla vaikka nämä toimivat polttoaineella joka muodostaa lämpöä, joka tekee niistä helposti alas ammuttavia, luulisi vähäkään järjellä ajattelevan ymmärtävän ettei ilma herruuteen kannata näin pienen maan pyrkiä. Maasta käsin torjua ilmassa liikkuvat laitteet kehittyvät sitä vauhtia että varmasti 10 vuoden kuluttua ihmisen ohjaamat ilmalaitteet ovat sotimiseen tarpeettomia. Jo yhden miljardin sijoittaminen uuden aikaiseen ilmatorjuntaan muodostaa suuremman pelotteen kuin nämä muutaman kymmenen hävittäjää, tätä kautta tulee armeijoista oikeasti puolustusvoimia.

Virusten torjunta on vaikeampaa, se on käänteinen aseelliseen puolustukseen siinä pitää kokomaailman terveyden huollon kehittyä yhtä jalkaa vastustamaan viruksia, muuten saamme maksaa tällaisen korona viruksen aiheuttamat vahingot usein. Herää kysymys mikä osuus näillä pandemioilla on ihmisen perimään, ovatko geenivirheet jonkun viruksen aiheuttamia joka seurauksena monet harvinaiset parantumattomat sairaudet esiintyvät esimerkiksi suvuittain. Meillä on nyt mahdollisuus ja ymmärrys seurata seuraavien sukupolvien aikana jättikö koronavirus jonkun merkin ihmisen perimään ja mitä siitä seurasi.

Lehtosen Kalle Ylivieska

KYLLÄ  TÄSSÄ  VIELÄ   EHTII

Näin siirretään tärkeitä päätöksiä tulevaisuuteen ei huomata ajan kulumista, meillä jo aika vanhoillakin on sama ongelma. Edunvalvonta sopimus jonkin lähimmäisen kanssa on tärkeimmästä päästä, eikä testamenttikaan ole pahitteeksi, monilta riidoilta jälkeenjäävät säätyvät, riidoissa hyvin usein käy niin että perintö riidan alainen omaisuus menee asianajopalkkioihin, onneksi on sovittelu menettely jota kannattaa käyttää. Hoitotahdon ilmaisu kannattaa julkaista oikein kirjallisesti ettei omaisten tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa joutumalla tekemään päätöksen hoidon päättymisestä. Hyvin usein epäillään hoito virhettä kun vanha omainen kuolee ”hänhän oli hyväkuntoinen kun kävin viimekesänä katsomassa”

Muistojen, tietämisen ja taitojen siirtäminen jälkipolville, näiden siirto ja tallentaminen ei ole aina kiinni vanhimmasta polvesta vaan nuorempien aktiivisuudesta ”uusi parempi korvaa vanhentuneet” on monien motto. Kymmeniä vuosia sitten haastattelin miestä joka oli olut alusta saakka pikkuradan rakentamisessa mukana 1920 Eskolasta Lestijärvelle  67 km puutavaran kuljettamista varten, hän oli myös mukana purkamisessa 1961. Kuulin myöhemmin että Sievin kulttuuri piirit innostuivat, mutta kaveri oli jo muistia vailla hoito kodissa, luovutin nauhoituksen heille oliko siitä mitään hyötyä asialle, en ollut ammattilainen. Hän kertoi radanvarren halon hakkaajasta jonka talven keskiarvo oli kahdeksan kuutiota työpäivää kohti, pokasaha ja kirves, tuntuu uskomattomalta, hänen mukaansa metsäkin oli haloille parasta mahdollista, ilmeisesti palonjäljeltä kasvanut puusto oli pitkää ja tiheää lähes oksatonta, pitin metriä korkea pinon mitta oli 50 metriä, olisi jatkunut vielä, suuri kivi tuli vastaan.

Eräs tuttavani muisti kansan perinne runoja joissa kerrottiin paikkakunnan tapahtumista ihmisistä, niitä riitti tuntitolkulla, minä koitin houkutella hänet runoilemaan nauhalle ” luuletko sinä että minä kohta kuolen” minä koitin puolustaa näkemystäni, eihän sitä kuoleman hetkeä voi hallita itse, niin vain suruviesti tuli ja runot haudattiin lausujan mukana. Nyt on paljon mahdollisuuksia tallentaa vanhaa, esimerkiksi Facebookissa on mahdollisuus saada perinne tieto pilveen johon se jää ikuisiksi ajoiksi, näinhän me uskomme? Minulla on kotisivut (lehtosenkalle.com) jossa on myös Torvenkylän tapahtumia, tallennan sivuille kun kuulen mielenkiintoisen jutun. Haaveena on koota kotisivujen jutut kirjaksi ”kyllä tässä vielä ehtii” nähtäväksi jää.

Lehtosen Kalle

KALA  PROTEIINI  LÄHTEENÄ

Pohditaan pää punaisena miten hoidetaan proteiinin tarve kun lihan syönti on suuri kasvihuonekaasujen aiheuttaja. Meillä Suomessa on sisävesiä 6 hehtaaria asukasta kohti ja merialueet päälle, kalantuotto ha kohti on arvioitu 20 kg, jo sisävedet tuottavat 120 kg asukasta kohti vuodessa, kyntämättä kylvämättä. Tämä on vielä lisäksi vesistöjen hoitoa, nyt on ongelma järvien rehevöityminen, syy kaloja vesistöissä liikaa. Ihminen järkyttänyt luonnon tasapainoa, tappanut lajeja jotka pitivät kala ja eläinkannat tasapainossa, nyt olisi hyvätilaisuus syödä itse luonnon ylijäämä. Pitämällä esimerkiksi merialueella hyljekanta kohtuullisena, syömällä ne, hylkeen perässä ovat esi-isämme tänne tulleet, jää kalaa syötäväksi koko Suomen kansalle.

Hyödynsin Ahvenlammen hoitokalastuksesta noin 50 kg ahvenia särkiä ja haukia purkkikalaksi ja myös haukea kylmäsavustin, jälkipolvet antoivat kiitettävän lausunnon tuotteista, riittävät pitkään, tietysti olisi helpompaa hakea marketista. On selvää että jossain vaiheessa joudutaan maapallolla valitsemaan elämän ja kuoleman välillä, silloin on eläinten kasvatuksen lopettaminen ruuaksi todennäköistä, niin että ruokitaan eläimet peltoviljelyn kautta. On ensimmäiseksi lopettava maatalouden nykytyyppinen tukeminen verovaroin ja yhtä aikaa on lopetettava ruuan kuljettaminen pitkiä matkoja, viljelijöiden ei kannata olla huolissaan, ruokaa pitää jonkun tuottaa aina, niin kuvan kun ihmisiä on. Seuraavat sukupolvet joutuvat ratkaisemaan valtavia ongelmia, kaikkein suurin virhe on sulkea silmänsä tai lakata puhumasta ilmaston lämpenemisestä.

Me Suomalaiset olemme etuoikeutettuja, meillä mahdollisuus tuottaa ruoka hiilineuraalisesti, asukkaita 16 neliökilometrillä, esimerkiksi Bangladesh 1257 asukkaita neliökilometrillä. Me voimme käyttää luontaisesti uusiutuvaa ruokaa joista käytetään nyt vain pieniosa, kalat ja marjat, pitämällä petokannat kurissa, kuitenkin kestävällä tasolla, porotalous, hirvet, jänikset ja kanit joihin turvauduttiin sota-aikana. Suomessa on viljelymaata puolihehtaaria asukasta kohti, josta voidaan metsittää puolet hiilinieluksi jos kasvatetaan kasveja vain suoraan ihmisravinnoksi. Suomessa ei tarvitse kuolla nälkään jos vain on vihtiä.

Lehtosen Kalle Ylivieska

PERUSSUOMALAISTEN HISTORIA ON KESKINÄISTÄ RIITELYÄ

Maanantai 10.6.2019 klo 7:41 - Lehtosen Kalle Ylivieska

PERUSSUOMALAISTEN   HISTORIA  ON   KESKINÄISTÄ  RIITELYÄ

Veikko Vennamo perusti Pientalonpoikien puolueen 1958 (SPP), Suomen maaseudun puolueeksi (SMP) muuttunut Pekka Vennamon johdolla sai SMP vaalivoiton 1983 17 kansanedustajaa, SMP osallistui Sorsan IV hallitukseen Pekka Vennamo ja Urpo Leppänen ministereinä, Isä Veikko Vennamo toimi Eduskunnassa ikään kuin SMP olisi oppositiossa. Tämä oli ainut kerta kun SPP, SMP tai Perussuomalaiset ovat olleet koko hallituskauden mukana, 1987 vaaleissa SMP  kansanedustaja määrä putosi 17:sta 9:sään, SMP osallistui Holkerin hallitukseen 1987 miniterinä vuorottelivat P.Vennamo ja R.Vistbacka, erosivat hallituksesta 1990.

 Riitojen seurauksena puolueen edustaja määrä vaihteli 18:sta kahteen. Perussuomalaiset perustettiin konkurssiin päätyneen SMP:n tilalla 11.5 1995, Timo Soinin johdolla Perussuomalaiset saavuttivat 2011 ”jytkyn” 39 kansanedustajaa, 2015 vaaleissa PS sai 38 kansanedustajaa, Soini kokeili josko PS puolueena olisi kypsynyt osallistumaan demokraattiseen hallintoon, kuten me olemme nähneet ei ollut kypsynyt. Eli 60 vuoden aikana on puolue kyennyt osallistumaan maan demokraattiseen hallintoon yhden kerran koko hallituskauden ja kasikertaa osan kaudesta, kaikista seurasi katastrofi.

Syrjäyttämällä puolueen hallitusohjelman toteuttajat 2017 puoluekokouksessa, joka oli enempi kuin irtiotto hallitusohjelmasta, näin Halla-aho pelasti puolueen katastrofilta, PS Ministeri ryhmä jäi 2017 Sinisenä tulevaisuutena toteuttamaan 20 kansanedustajan voimin Sipilän hallituksessa myös Perussuomalaisten hyväksymää hallitusohjelmaa. Vain hallitusohjelma kärsi vaaleissa katastrofin, ei yhtään kansanedustajaa. Tämä ei ollut mielipide, näin vain oikeasti kävi, tästä eteenpäin on mielipiteitä. Perussuomalaisten vaellus näyttää jatkuvan vailla päämäärää, vaikka toiseksi suurimman puolueen mandaatilla voisi oikeasti vaikuttaa hallituksessa.

Nähtäväksi jää monastiko PS uskaltaa seuraavan 60 vuoden aikana osallistua hallitukseen, onko tavoitteet niin korkeat että vasta tuonpuoleisessa elämässä on mahdollisuus ne toteuttaa marttyyreina. Aika näyttää kenen seuraan PS mepit hakeutuvat EU:ssa onko kavereilla pyrkimys demokratiaan tai diktatuuriin omassa maassaan, seura tekee kaltaisekseen. Teuvo Hakkaraisen yhtyminen 27.5 A-studiossa Unkarin pääministerin Viktor Orbanin mielipiteisiin ei ounastele demokratiaan pyrkivien seurasta.

Turha närkästyä Eduskunnan istumajärjestyksestä, ei puolueohjemassa voi määritellä mihin ryhmään kuuluu, vaan se miltä ohjelma näyttää toiminnassa. Henkilökohtaisesti toivon että PS voisi nöyrtyä ja ottaisi osaa demokraattiseen hallintoon, yli 50 prosentin kannatukseen on vielä matkaa että voisi yksin muodostaa hallituksen. Demokratia tarkoittaa kompromissien tekemistä, puhtaasti omien mielipiteiden toteuttaminen vaatii diktatuurin.

Lehtosen Kalle Ylivieska

KALANSYÖNTIKULTTUURIA

Torstai 23.5.2019 klo 6:45 - Lehtosenn Kalle

 KALANSYÖNTIKULTTUURIA

Olin jotaki 5-6 vuotias, mentihin Äitin ja Isäpuolen kans Kinanarehen Eefferille kylähän Hillilähän, matkaa tuli nuin 15 kilometriä Torvenkylältä, oli siinä istumista pyörän tarakalla. Kyläreisusta jäi mielehen majekeitto, muistan ko Äiti ja Isäpuoli kehu keittua, totta kai vierahille tariottihin parasta, minä ihimettelin kaikkia sitä hehutahan, oli ruotoja keitosa vaikka Äiti otti isommat pois. Sillon oli tapana keittää kalat ruotonehen, jokahinen perkkas lautaseltahan syöjesähän, tietysti pieniltä lapsilta yritettihin perkata ruojot ettei jäis kurkkuhun, joskus jäi, sitte voi nokarehella tai kuivalla leivällä lyötettihin ruoto etehenpäin. Kesällä oli silahka mojakka arkiruokana ainaki kalastajan perhehesä usiasti, tuorehet silahat pätkittihin nuin kolomen sentin pätkihin, ei muuta ko vettä ja suolaa, syöjesä lautaselle varallisuuen mukahan voita.

Vanahat kalastajat osasivat mojakan syönnin, toisesta puolesta huulien välistä tuli ruojot ja toisesta meni keittua. Päästihin joskus äijien kans Korkiahan silahan pyyntihin, verkonlaskun jäläkehen veettihin hariulautaa, eikä saanu ottaa harijuja ko iltakeiton verran. Sittekö mää rupesin käymähän Suomen, Ruohtin ja Norian lapisa hariuksen pyynnisä niin joka iltanen keitto oli, pienehköjä hariuksia kokonaisena patahan riittävästi suolaa 15 minuutin keitto, nostettihin lautaselle syötihin ruisleivän kans, ei oo sen parempaa iltapalaa olemasa. Joka talosa oli talaveksi suola silahkanapes, silahat painon alla suolaveesä, josta haettihin tarpehen mukahan, tuppipottujen päälle muutamaksi minuutiksi kiehuhun niin olihan ne hyviä voin kans. Armeijan aikana oli mun inhokki silahka laatikko, sipuli veesä kelluvat silahan pätkät, eivät ilimeisesti ollehet justihin pyyettyjä.

Tämänpäivän ongelmana on, ei saa tuoretta kalaa jos ei ihte pyyä tai tuttavapiirihin kuulu ammattikalastajaa, muut eivät saa myyä kalaa, nyt puhutahan kalansyönnin terveellisyyestä. Tuorehenkalan tunnistaa siittäkö paistaa tai keittää niin huusholli ei haise kalalle. Kalan syönti on opittava heti lapsena siinä on muutama pää sääntö, on tariottava aina tuoretta kalaa, on perkattava kaikki ruojot pois, vanahempana kyllä osaa valita tavat miten kalat valamistaa. Olin suolasilahan syönti tauolla monta vuotta ko haukkasin puolimäjännyttä silahkaa, oli jostaki syystä joutunu tuorehien silahien sekahan. Syön jokapäivä kalaa josaki muojosa, meitä on palio, mulla on se hyväpuoli että pyyän ihte. Tunnen palio ihimisiä jokka tekis samoin, estehenä on tuorehen kalan saanti, on tehty laittomaksi kalakauppa joka takaisi kuluttajille kalan saanti pyyysten kokema päivänä.

Kalakauppa pitäs toimia kalan syöjien ehoilla eikä ainuastahan tukkurien, pitäs olla pitkin rannikkua paikkoja johon kaikki kalastajat voisivat tuoja ylimääräset kalat, josta kalanystävät ja ravintola kokit voisivat hankia iliman monia välikäsiä, opittaisihin siihen että syöjähän kalaa sillonko sitä on saatavisa, eikä kahtottas ruokalistasta. Ei pystytä paluttahan vanahaa kalan syönti kulttuuria enenko on palautettu tuorehen kalan saanti. Tiejonvälitys pelaa, jos pilikillä tulee enempi kalaa niin kohta alakaa porukkaa lapata kairi olalla, vaikka usiasti kuulee että eilen on tullu paloio kalaa, se on vielä ratkasematta, miten arvais tulla eilen kalahan. Ei lähikalan kauppa tee isua kolua markettin kalakauppahan. On typeryyen huippu että on rakennettu lähikalan pyynnille ja syönnille estehet, joku pitää kalan syönnistä ja pyynnistä, joku vain syönnistä, näijen yhteensovittaminen ei oo mittään rakettiteijettä. Nyt yllytetähän hylykehen pyyntihin, nahan ja lihankauppa on kielletty ?

Lehtosen Kalle

ILMASTON MUUTOS NÄKYY KAIKKIALLA

Perjantai 17.5.2019 klo 7:06 - Lehtosen Kalle Ylivieska

ILMASTON  MUUTOS  NÄKYY  KAIKKIALLA

Pitää olla pullossa kasvanut ellei havaitse muutosta, päästöjen vaikutuksen näkee järvissä jäiden sulaessa. Olin kalassa Maasydämmenjärvellä, jäitä sulasi, rantaan ajautui mustaa möhnää monen metrin levyisesti veden pinnassa. Heitin perhosiiman yli möhnän, siihen jäi siiman jättämä ura, siima piti pestä. Tämä näkyy vaikka järvi on  kaukana asutuksesta, vielä parikymmentä vuotta sitten kuoriutui järvistä vesiperhosia suurina parveina ja kalat söivät niitä innokkaasti, viimevuosina on kalojen nahoissa löytynyt enimmäkseen vesilukkeja.

On vain ajankysymys milloin loppuu lajit joiden ansiosta kasvien pölytys tapahtuu, sitten on ehkä myöhäistä herätä. Nyt pitää ottaa oikeat mittarit käyttöön miten määritellään hiilijalanjälki, on enimmäkseen mitattu valtioiden päästöjä, eihän valtiot aiheuta kasvihuone päästöjä, vaan asukkaat per nuppi, yksilön toiminta aiheuttaa päästöt. Tilastoja johtaa Qatar ja muut öljyllä rikastuneen maiden kansalaiset kirkkaasti, Yhdysvaltojen kansalaiset aiheuttavat noin puolet enempi päästöjä kuin me Suomalaiset, Kiinalaiset ovat meitä alempana kuusi sijaa.

Mitä rikkaimpia ihmiset ovat sitä enempi he teettävät päästöjä aiheuttavia tuotteita köyhimmissä valtioissa, kuten tekstiili teollisuus. Tietysti Trumppimainen suhtautuminen miellyttää osaa kansalaisista, vaijetaan asiasta, hyvä esimerkki Trumppilaisuudesta, arktisen neuvoston kokouksesta loppu lausuntoon ei saanut mainita mitään ilmaston muutoksesta USA:n vaatimuksesta.  Me Suomalaiset hyödymme ilmaston muutoksesta lyhyellä tähtäimellä, sitten kun meren pinta nousee niin miten käy esimerkiksi Bangladeshin asukkaille jotka asuvavat lähellä merenpintaa , siellä asuu 162 miljoona asukasta puolta pienemmässä maassa kuin Suomi, ilmaston ääri-ilmiöt aiheuttava väestöpakoa.

Miten torjumme muuttovirrat, nyt jo sodat aiheuttivat Euroopalle pakolaisongelmia, tämä oli vain alkusoittoa mitä ääri-ilmiöt aiheuttavat. Suomella on 3000 km rajaa,  sähköaita tai muuri, mitä teemme niille jotka jostain löytävät tiensä?  Hitler keksi erään keinon, onko meistä siihen, kysyn niiltä jotka luulevat tietävänsä.

Lehtosen Kalle Ylivieska

ONKO HÄN OTTANUT VALLAN

Perjantai 3.5.2019 klo 5:53 - Kaarlo Lehtonen

ONKO  HÄN  OTTANUT  VALLAN

Usein kuulee puhuteltavan kotieläimiä häneksi, on menty kyllä yli ymmärryksen. Olen ansainnut leipäni kotieläinten muuttamisesta syötävään muotoon. Vähintään 150 000 eläimen henki on kotollani, näin 50 luvulta lähtien lihateollisuuden kehittymisen 90 luvulle saakka. Teurastusvaihetta on kehitetty ilman että olisi kysytty teurastajilta miten pitäisi tehdä eläimen loppu mahdollisimman inhimilliseksi. Ilmeisesti   pääsivät häneksi eläintä kutsuvat määrittelemään miten pitäisi eläimiä kohdella, tuli mukaan rinnastaminen eläintä ihmiseen.

En ole koskaan tavannut eläintä joka oikeasti ymmärtäisi kuoleman, jos 500 kiloinen sonni tai hevonen olisi ymmärtänyt niin en olisi hengissä. 60 luvulla tuotiin tainnutus tilaan eläimet laumassa, vain edellä kulkevaan eläimeen jouduttiin käyttämää lievää väkivaltaa, tainnutus tapahtui vasaralla pienimmät ja isommat pulttipistoolilla, eläimet säilyivät rauhallisena viimeiseen eläimeen saakka. Sitten saivat eläinten käytöksen yliymmärtävät otteen, saivat uskoteltua että eläimet ymmärtävät kuoleman kun näkevät lajitoverinsa tainnuttamisen.

Sitten tuli mukaan peltiseinäiset tainnutus laatikot joihin ajettiin yksi kerrallaan joihin saatiin eläin, jokaiseen jouduttiin käyttämään vähintään lievää väkivaltaa. Usein tuli eläin, sanoimme hulluksi, vaahto suusta ja vapisi horkassa tuli niin sanottua stressilihaa. On selvää ettei enää voida palata lauma tainnuttamiseen, ovat jo niin suuria ettei sekaan kukaan uskalla mennä, voidaan kuitenkin inhimillistää kuoleman hetki, eläin tuntee olevansa lauman jäsen loppuun saakka, se toteutuu jos eläin näkee lajitovereita ympärillään loppuun saakka.

Lampaat ovat viimeisen päälle lauma rakkaita, yksitellen tainnuttaminen on viimeisen päälle eläimen kiusaamista, yksittäistä lammasta ei saa lamasta pois muuta kuin kantamalla, tosi stressaavaa kantajalle kuin lampaallekin. Oli aamu aloitimme lampaista, tulimme aina työpaikalle hyvissä ajoin, kävimme navetassa, kävin myös, yöllä oli karitsoinut lammas, kaksi karitsaa, ei tuntunut työt alkavan ollenkaan, ymmärsin yskän, olin silloin vanhin porukasta, joten toin lammas perheen tainnuttamoon, niin päivä alkoi. Teurastamon navetasta ei saanut viedä elävänä pois, vaikka joskus se olisi ollut miellyttävin vaihtoehto.

Kalojen pakko tappaminen on hullutusten huippu, luonto on yhtä syöntiä tai syödyksi joutumista, kalat ovat miljoonia vuosia kehittyneet elävinä syötäväksi, ihminen sentään antaa kalan kuolla ennekö syö. Eläinten kipukynnystä verrataan ihmiseen, tuotiin sonni teurastamoon, muna pussi halki, munat näkyivät olivat kutterin puruissa ja lannassa, oli kuulemma hypännyt karsina aidan yli jossa oli naula, ei muutako lähettyvillä olevan lehmän selkään, ihmistä olisi viety piipii autolla, ei varmasti olisi lajin jakaminen ensimmäisenä mielessä. Lemmikki eläimen käsittely kortti pitäisi olla pakollinen, jos ottaa eläimen vastuulleen, usein rakastetaan eläintä aina kiusaamiseen saakka.

Lehtosen Kalle Ylivieska

MONTA SELITTÄVÄÄ TEKIJÄÄ VAALIEN LOPPU TULOKSEEN

Torstai 18.4.2019 klo 6:57 - Lehtosen Kalle Ylivieska

MONTA  SELITTÄVÄÄ  TEKIJÄÄ  VAALIEN  LOPPU  TULOKSEEN

 Hallitus puolueiden menestykseen syynä oli, kokoomus ei kärsinyt hallituksessa olostaan koska hallituksen politiikka miellytti kokoomuksen kannattajia, keskustan kannattajia ei miellyttänyt kokoomuslainen politiikka ja kärsi suorastaan romahduksen. Vanhusten kohtelu, soten valinnanvapaus ja aktiivimalli koskettavat enempi keskustan kannattajia. Ne jotka ymmärtävät laajasti talouspolitiikkaa eivät usko ainoastaan hallituksen aikaan saamaksi työllisyyden ja talouden paranemista vaan kysynnän paraneminen maailmalla. Hallitus hehkutti sillä kuinka paljon syntyi uusia työpaikkoja eikä puhunut niistä työpaikoista jotka ovat loppuneet, tämähän on sama asia jos laskettaisiin kansakunnan kasvuksi vain syntyvät lapset eikä huomioitaisi kuolleita.

Perussuomalaisten menestys perustui siihen että he löysivät kaikkien puolueiden kanssa erimielisyyksiä ja asioiden muistamista väärin, väärinmuistamisen mestari oli Matti Putkonen eräässä TV väittelyssä, energia turpeen noston loppuminen tietää 200 000 työpaikan menetystä, tämä tarkoitta sitä että turpeen energia käyttö työllistää jokaista Suomen 295 kuntaa kohti 677 ihmistä, vuonna 2015 oli energia turpeen nostossa soilla vajaa tuhat ihmistä, pitää olla hyvä mielikuvitus jos löytää jokaista turpeennostajaa kohti 200 muuta työllistyjää. Perussuomalaiset saivat häivytettyä osallisuutensa hallitusohjelman tekoon ja onnistuivat vierittämään syyn huonolle ohjelmalle niille jotka jäivät tukemaan hallitusohjelman toteuttamista. Yleensäkin he katsoivat ettei  Suomalaisia uhkaa muut kuin maahan muuttajat, hehän ovat helpoimmin poistettavissa, muut uhat ovat monimutkaisempia, ei muuta kuin pää pensaaseen.

SDP, vihreät ja vasemmistoliiton menestymiseen vaikuttivat ne jotka katsoivat, on otettava vakavasti ilmaston muutos, eriarvoisuuden lisääntyminen ja yhä suuremman joukon jääminen köyhyysrajan alapuolelle, eikä näiden ongelmien ratkaisuksi riitä toivominen. On arvioitu että Suomessa elää köyhyysrajan alapuolella 15 prosenttia lapsista eli noin 160 000, näillä on erittäin suuri vaara syrjäytyä, tutkimusten mukaan syrjäytyminen se vasta kalliiksi tule yhteiskunnalle, ollaan jo luvuissa jossa maahanmuutto jää kirkkaasti toiseksi. Nuoret naiset joilla on hyvä koulutus kävivät äänestämässä innokkaasti niitä puolueita jotka olivat huolissaan tulevaisuudesta, heidän mielestään oikeista asioista. Naiset ovat ottamassa yhteiskunnassa vastuuta enempi, tytöt opiskeleva ahkerasti, poikien rassatessa mopojaan. Seuraavissa vaaleissa ovat naiset enemmistönä eduskunnassa, sitä odottaen.

Lehtosen Kalle Ylivieska

KUMMALLISET KUVIOT POLITIIKASSA

Lauantai 6.4.2019 klo 7:31 - Lehtosenn Kalle

KUMMALLISET  KUVIOT  POLITIIKASSA

Nuoret ja huonosti toimeentulevat eivät käytä äänioikeuttaan, vain puolet pienipalkkaisista ja nuorista äänestää vaaleissa. Kaikkien suurituloisemmat äänestävät yli 90 prosenttisesti, keskiluokkakin äänestää reilusti yli keskiarvon. Mihin päätelmään tulemme tästä, puolueiden ei kannata ajaa vähäosaisten ja nuorten asiaa koska he eivät anna valtakirjaa, kyllä puolueet tietävät mistä äänet tulevat.

On täyttä populismia ajatus että poliittista tietä tulonjako tasoittuu ennen kuin kannattaa äänestää. Yhteiskunnassa on kovat paineet siihen että porukan joka tekee perustyötä pitäisi tehdä sitä vieläkin halvemmalla, aktiivi malli, paikallinen sopiminen ja työehtosopimusten yleissitovuuden lakkauttaminen, näillä pyritään laskemaan perusduunarin palkkatasoa, pakottaa ottamaan vastaan työtä jolla ei voi tulla toimeen. Jos näitä yli 90 prosenttia äänioikeuttaan käyttäviä kohdeltaisiin samoin niin nousisi kamala meteli, heille pitää maksaa jopa miljoonia että antavat koko työpanoksensa.

Eikö olisi kohtuullista soveltaa samaa ajattelutapaa kaikkien kohdalla, sovelletaan markkinataloutta myös duunariin, eikö näiden miljoonia saaneiden palkat vaikuta kilpailukykyyn. On arvioitu että 160 000 eli 14,7 prosenttia lapsista Suomessa elää köyhyys rajan alapuolella, nyt itketään lasten vähyyttä, kuitenkin kasvatetaan lapsia olosuhteissa joiden seurauksena syntyy syrjäytyneisyyttä kaikkien tutkimusten mukaan. Syy löytyy kansantulo kakun jaosta, jos kävisi selville että nuoret ja kakunjaossa näppejään nuolemaan jääneet nostaisivat äänestys aktiivisuuttaan 90 prosenttiin niin kyllä ääni muuttuisi kelloon.

Yleensä käy niin että joku populistinen, yhden asian liike saa liikkeelle kansan joka kokee jääneensä hännille kakun jaossa, näillä liikkeillä on tapana hajota ennen kun pääsevät vallan kahvaan. Esimerkkejä maailmalta keltaliivit Ranskasta saivat aikaa muutoksia, sitten tulivat mukaan vain tuhoa ympärilleen kylvävät, saavat kansavihan päälleen,  brexit Englannissa ja Trumpin valinta USA:ssa vain lisäsivät kaaosta, kyllä oikeasti vanhan aikainen demokratia johtaa parhaaseen lopputulokseen.

Lehtosen Kalle  Ylivieska

MAAN OMISTUKSEN MONET KASVOT

Perjantai 29.3.2019 klo 6:36 - Kaarlo Lehtonen

MAAN OMISTUKSEN MONET KASVOT

Juha Pylväs murehti maanomistajien oikeuksista, muutama esimerkki maanomistuksen pyhästä koskemattomuudesta, suuressa taajamassa saattaa viisikerroksisen talon maapohjan osuus rakennuskustannuksista olla 20 prosenttia, kun mennään taaksepäin niin ensimmäinen siirtyminen rakennusmaaksi maatalousmaasta olisi hinta ollut vielä kohtuullinen, sitten tuli mukaan ansioton arvon-nousu, siitä ovat hyötyneet erilaiset keplottelijat.  Jos joku kertoisi miten on syntynyt korkeajännite linjaan Nivalassa niin sanottu Saalastin mutka, onko lunastaminen kiinni kenen maasta on kysymys.

Maatalous kärsii viljelysmaan puutteesta, oikeasti maan kalleus suhteessa tuottavuuteen, meillä pellon hinta on korkeampi kun etelä Ruotsissa. Maan lunastaminen on tehty markkina voimille suotuisaksi, lunastus hinnaksi lain tulkinnan mukaan, maan markkina hinta. Esimerkiksi Norjan Finmarkissa pääsääntöisesti maan omistavat käyttöoikeuksien kautta ne jolla käyttöä maalle, eikä Norjaa tunneta sosialistisena. Jos ihminen pääsee vapaasti määrittelemään maansa hinnan, niin 10 euroa kilo ei olisi harvinaista. Eikä suomessakaan tarvitse mennä monta sukupolvea taaksepäin kun omistus asiakirjat loppuu, sen jälkeen maan omistus perustuu erilaisiin sattumiin, onnekkaimmat ottivat metsää silloin kun valtio antoi verotusta vastaan, mistä valtio sai omistusoikeuden  maihin joissa kansalla oli nautinta oikeus ollut tuhansia vuosia.

Kautta aikain on huijattu alkuperäis kansoja ostamalla heiltä maata, eivät ymmärtäneet että maata voi omistaa. Jos on ollut mukana kaavoituksessa, kun maan omistaa muu kuin kaavoittaja, niin jokainen neliö on kullanarvoinen, eikä kaavoituksesta tule mitään. Metsän arvo perustuu puustoon, metsä pohjan hinta on muutaman satasen, mutta jos metsä sijaitsee taajaman vieressä niin hinta on rakennusmaan tasolla. Ei tule mitään jos rakennetaan satoja kilometrejä pitkä sähkölinja jokaisen maan omistajan kassa käydään huutokauppaa korvauksista vuosi tolkulla. Yhteiskunnallisesti välttämättömät rakennelmat on on rakennettava, eikä se saa olla siitä kiinni kenen maalle ne tulevat. Maakauppojen ansioton arvon-nousu on saatettava ankarimman verotuksen piiriin. Pitää muistaa, kun viikate henkilö tulee ja sivaltaa, tänne jäävät isovaarin kuokkimat pellot ja säästö metsät.

Lehtosen Kalle

IHMISEN OMATUNTO ON KUOLETETTU

Maanantai 18.3.2019 klo 7:44 - Kaarlo Lehtonen

 IHMISEN OMATUNTO ON KUOLETETTU

Me vanhemmat olemme lähes kaikki vannoneet noudattavamme raamatun perus-sanomaa, olemme käyneet rippikoulun, jossa piti oppia katekismuksesta 10 käskyä ja mitä se on. Meitä vannotetaan kirkossa käynnin yhteydessä yhteen ääneen uskomaan Jumalaan ja hänen poikaansa Jeesukseen, eikä näiden vannottujen sanoma mitenkään kannusta vanhusten hoidon laiminlyöntiin eikä pidä tällä keinoin rikastumista ihanteena. Kun painamme kirkon oven kiinni niin vannomiset unohtuu, samoin käy seurakunnan viranhaltijoille. Hyvä esimerkki on esiin tulleet vanhustenhoidon epäkohdat, minun on vaikea uskoa etteikö seurakunnan työntekijät olisi nähneet näitä epäkohtia.

Kuitenkin Eduskunnan YLE on maan paras moraalinvartija, yle valvoo myös Eduskunnan toimintaa, nyt taas vaalit on tulossa, jos joku puolue on YLE:n halveksia niin karttakaa sitä kuin ruttoa. Meillä on sanoja kilpailukyky, kilpailutus, kannustinloukut, paikallinen sopiminen, huoltovaje, maahan muutto, rakenne muutos, työvoima pula, demokratia vaje, kotona mahdollisimman kauan, ym, kysykää kansaneduskunta ehdokkailta niin kuin vanhassa katekismuksessa ”mitä se on”. Henkilökohtaisesti sotiminen on asia jota inhoan eniten, Isäni menetti henkensä Suur-Suomen teko vaiheessa Petroskoin lähellä Vilgassa, kaksi viikkoa ennen minun syntymistäni, hän ei kaatunut eikä antanut henkeään isänmaan puolesta, vaan hänet murhattiin.

Sodissa osapuolet tietoisesti vakaasti harkiten yrittävät tappaa, eli murhan merkit täyttyvät. Meille on uskotellut jos syntyy aukko aseistuksessa niin joku sen täyttää, tätä hyväksikäyttäen Suomenkin ollaan hankkimassa 30 miljardin hintainen hävittäjä kalusto. Missä viipyy nuorison aikaan saama kansainvälinen rauhan liike, joka tekisi lopun tällaisesta luonnonvarojen tuhlauksesta, voisi kysyä miksi ei valloittaja hyökkää heti ennekö saamme nämä hävittäjät. Tilanne lähisodissa 1-1 NL:tto hyökkäsi Suomeen 1939, Suomi ja Saksa hyökkäsivät NL:oon 1941.

Lehtosen Kalle Ylivieska

TUOMIPAKKOJA EI ENÄÄ OO EIKÄ HIEKKASÄRKIÄKÄÄN PALIO

Torstai 28.2.2019 klo 6:36 - Kaarlo Lehtonen

TUOMIPAKKOJA  EI  ENÄÄ  OO  EIKÄ  HIEKKASÄRKIÄKÄÄN  PALIO

 On tapahtunu suuri leikkaus, ko nuori nainen olis menettäny rintansa, juluma vertaus, tältä meistä vanahemmista tuntuu. Ollahan nähty se muutos mikä on tapahtunu, ei ollukko Hiliman hotelli, josa 50 luvulla oli mm kortteeria kesäsin kansalliskirijailijamme Ilimari Kianto  sihteerinsä kans, Kalajoen kulttuuripiiristä tuli pyyntö yhelle Mehtäliiton työnjohtajalle joka oli Rahajan satamasa luovuttajana pöllilaivoja lastatesa, jos toisit koniakkipullon sillon tällön Kiannolle laivasta ohikulukiesas, tunnetusti koniakki inspiroi Kiantua, ei sitä tiejä mikä mestariteos synty Hiliman hotellisa koniakin voimalla. Näin sitä ennen hoijettihin turistien viihtyvyyttä.

Oli tanssilava, jolla oli taipumus hautautua hietahan. Sotainvaliitit järjestivät Juhannusjuhulia. Juhannuski tuntu oikialta Juhannukselta ko parivuorokautta valavottihin, tassilavan musiikki oli niin kovalla ” hei mampo mampo italiaano” soi heti korvisa ko pani silimät kiinni. Appi oli sotainvaliitina valavomasa tanssilava toimintaa, se hevosmiehenä valitti ”vanha riimu on tallissa” soi viikko tolokulla korvisa. Moni on saanu elinkautisensa Juhannus juhulilta, nämä liitot säilyivät paremminko nykyähän paareisa alakanehet.

Tämä Tuomipakkojen muutos on tuonu Kalajokiseuvulle työpaikkoja ja tätäkautta hyvinvointia, on tullu Kalajoelle näkyvyyttä, kannattaa miettiä miten tämä niin sanottu maksava matkailija virta säilys mahollisimman suurena vaikka varsinainen hiekkasärki katuaaki. Jos Hiekkasäkistä tulee vain vakiasukkaijen nukkumalähiö niin hanke on epäonnistunu. Hiekkasärkin ympäristösä on hienoja elämyskohtehia joita on jo otettu osittain hyötykäyttöhön, aina on parantamisen varaa, Kallan saaret, Siiponjoki on vaellus kohe jota kehtaa näyttää, käytihin poikasena ongella ko sen ens kerran näki Pleunasta alaspäin, olihan se elämys. Rahajan saaristo on elämyskohe vailla vertaa, jos lähtee Rahajan kalastamasta, kiertää saariston meren puolelta Ryöpäs, Loukelat, Korkianlahti, kiertää Hevoskarin jolla on mielenkiintonen historia, 

Venäjän vallan aikana karilla oli Venäjän merivartioita ne rakensivat kivistä niin sanotun laiskanjaakonringin joka näkyy vieläki, olin poikasena viemäsä ja hakemasa lampahia saaresta kesälaitumelta, historiantutkia Sulevi Juhola tietää Hevoskarin historiasta enempi. Holstin saaresa oli villimansikoita joita käytihin syömäsä. Jatkaa kierrosta Himankakylän kautta Kaharinreijästä Rahajan sisäsaaristohon niin näkee hienua saaristua. Pittää kyllä olla jo kaiken nähäny jos ei ihastele saarten ja luotojen kallio rantoja. Siihen voi liittää kalastuksen, sisäsaaristosa on hyvät haukiveet, henkilökohtasesti sain ehkä elämäni suurimman hauen Loukelan vesiltä uistimella, fileet lihalaatikon mittaset 60 sm, ei ollu puntaria, hylie safatit ja luonnon tarkkailut.

Tästä voi kehittää ammattikalastajiksi aikoville ja muille paikallisille yrittäjille kannattavaa lisä toimintaa ja mahollisimmat monet voisivat nauttia hienosta saaristosta. Täsä toiminnasa pitää ottaa monet asiat huomioon, niin ettei toiminnasta tulis vain luonnon ykspuolista hyväksikäyttyä, ettei jäläkipolovet vois kiriottaa Rahajan saaristosta niinkö mää Tuomipakoista.  Monet matkailijat kaipaavat muutaki ko hotellin akkunasta näkyvän merimaiseman viihtyäksehen. Samat asiat voi järiestää talavellaki, käyn palio pilkillä Kalajoen rannikolla, kyllä sinne sopis enempi niin sanottuja turisteja, 90 rosenttia nykki on muuhalta ko Kalajoelta.

Ei oikein Kalajoenkaupungin taholta ymmärretä että tämä pilikkiporukka käyttää kans kaupungin palaveluja, usiasti kuulee ”lähen käymähän tuontitukusa” tai muuhalla asioimasa, kannattas parkkipaikat aurata kunnolla auki pitkin rannikkua, ei me pilikiät tyhyjennetä Perämerta kaloista. Aikusemmin tällä palstalla esitti William O Gorman hienon käytännön, kuhtua maailman nuorisua kylähän opiskelun merkeisä, tämä on matkailun  siemenen kylyvyä, siittä pääsato koriatahan myöhemmin.

Lehtosen Kalle

TOIVO YLÄJÄRVI JA KALEVI HEMILÄ PELASTIVAT SUOMEN MAATALODEN KATASROFILTA.

Perjantai 8.2.2019 klo 7:01 - Kaarlo Lehtonen

TOIVO YLÄJÄRVI JA KALEVI HEMILÄ PELASTIVAT SUOMEN MAATALODEN KATASROFILTA.

Toivo Yläjärvi (kes) nimitettiin Kalevi Sorsan hallitukseen Maa- ja metsätalousministeriksi 1983, silloin oli vireillä ajatus liittyä EU:n, Suomen maatalous oli kuralla. Valtioneuvosto asetti komitean 20.6 1985 miettimään, tavoitteena saada maataloustuotteiden ylituotanto kuriin ja samalla tuotantoon tehoa lisää. Siinäpä oli porukalle tehtävää, komiteaan kutsuttiin maan parhaat maatalouden asiantuntijat. Toivo Yläjärvi oli puheenjohtajana Kalevi Hemilä osanaikaa sihteerinä. Mietintö valmistui 1987, Maatalous 2000, tämä noin 200 sivuinen opus, tosi kertomus maatalouden tilasta, kannattaa lukea, on saatavana ainakin Eduskunnan kirjastosta.

Miettijät olivat yhtä mieltä, maataloustuotanto on saatava kotimaisen kulutuksen tasolle ja maataloustuloratkaisut pitää tehdä heti Eduskuntakauden alussa ?  Eriävät mielipiteet mietinnöstä olivat poliittista jorinaa, Toivo Yläjärvi otti tosissaan tavoitteet, nimitti maatilahallituksen pääjohtajaksi lokakuussa 1986 Kalevi Hemilän (sit), ohi keskustan esityksen. Hän ymmärsi, ettei äänestäjistä riippuvainen voi tehdä ratkaisuja joita maatalous tarvitsee, maatalouden ongelmia on potkittu niin kuin koiranraatoa hallitukselta toiselle haudattavaksi kymmeniä vuosia.

Hemilä toimi Lipposen ensimmäisessä hallituksessa (1995-1999) ja toisessa hallituksessa maa- ja metsätalousministerinä (ammattiministeri)  Maatilojen keskikoko 1950-1990 kasvoi vain 9-13 hehtaariin. 2000 oli maatilojen keskikoko 29 ha. Suomen maatalous saatiin myytyä EU:lle, siinä avusti entinen MTK:n puheenjohtaja Heikki Haavisto ulkoministerinä. Olen tavannut Haaviston jopa saunanlauteilla, hän tunnisti ne töppäykset mitä oikeasti oli tapahtunut maatalouspolitiikassa. Johannes Virolainen liittyi myös EU sopimuksen hyväksyjiin, hänen muistelmissaan ei juuri sivuttu maatalouspolitiikkaa, ei ollut ilmeisesti kehumista.

Yläjärveä ei sen jälkeen ole näkynyt valtakunnan politiikassa, eihän se poliitikolle sovi että toteuttaa tavoitteet. Jos ei saatu EU:lle myytyä Suomen maataloutta, olisiko sama ylituotanto voinut jatkua, ei takuulla. EU:n alueelle ei olisi mennyt grammaakaan, Venäjä ei kyennyt maksamaan entisiäkään, lähes ilmaista vientiä tienkin olisi voinut jatkaa, maksajat olisivat puuttuneet jos EU sopimuksen hylkäämiseen olisi todettu maataloustuottajat, jotka kampanjoivat sopimuksen hylkäämiseksi.  NL:tto kaatui samaan ongelmaan mistä Suomen maatalous oli kärsinyt kymmeniä vuosia, tuottajalta puuttui markkinointi velvollisuus, NL:ssa se puuttui myös teollisuudelta.

Kyllä se Vennamon ajatus oli laajempikin, teollisuuden mukana tulee vasemmistolaisuutta. Jos annettiin maatalouden kehittyä muun teollisuuden mukana olisi syntynyt elinkelpoisia tiloja aivan normaalein keinoin niin kuin muussakin teollisuudessa. Nyt on pitänyt ottaa pitkiä loikkia, on jouduttu investoimaan kokonaan uudentason tuotantoon miljoonia, ruoka on vakava asia jolla ei saisi leikkiä, Suomi on maailman pohjoisin maa joka voi periaatteessa tuottaa kaikki ruokansa itse. Tukipolitiikalla voimme säädellä ruuan kuluttaja hintaa.

Lehtosen Kalle Ylivieska

PITKÄN IÄN TAVOITTELU SAI TAKAISKUN, SYY VANHUSTEHOIDON ONGELMAT

Torstai 7.2.2019 klo 9:07 - Kaarlo Lehtonen

PITKÄN  IÄN TAVOITTELU SAI TAKAISKUN, SYY VANHUSTEHOIDON ONGELMAT

Tavoite elää iloista ja nautintojen täyttämää elämää mahdollisimman pitkään ja sitten kaatuminen saappaat jalassa, tämä elämän muoto on saanut kannattajia. Ei muuta kuin läskinpäälle voita, hyvän aterian päälle muutama lasi viiniä ja vankka sikari. Jos on tilillä pätäkkää ei kannata ajatella jälkipolvia, näyttää siltä ettei uusilla polvilla ole halua hoitaa meitä, arvostaen edellisten polvien työtä nyky-yhteiskunnan hyväksi.

On vallalla tavoite, pitää heti saada elintaso jonka tavoitteluun edellisillä polvilla meni puolet elämästä. Tähän pääsyn keinona näyttää olevan että myös vanhusten hoidollakin on lupa ja tavoite joidenkin rikastua, jotenkin ymmärtää jos rikastutaan palveluilla joita tarvitaan tyydyttämään turhamaisuutta. Terveyden huollosta ja hoivapalveluista pitää voitontavoittelu olla pois, vaikka selittää kuinka yksityistäminen lisää tehokkuutta niin varat jotka siirtyvät voittoina osapuolille jotka eivät oikeasti tee työtä palvelun hyväksi,  ovat palvelunrahoituksesta pois.

On nähty että voitot ovat syntyneet hoito henkilökunnan vähyydellä ja hoitoa laiminlyömällä, puheet itse valvonnasta ovat täyttä potaskaa, ihmisellä ahneuden himo perimässä, kun pääsee määrittelemään itse osuuttaan yhteisestä kakusta niin aikaa myöten veitsi lipsahtelee. Pitää hoidon valvonta olla ennalta ilmoittamatta kaikissa hoitopaikoissa, läpinäkyvää ja rehellisesi tuoda ongelmat esille, on selvää ettei kaikille hoito ole riittävän hyvää vaikka miten sen järjestää, aina marisijoita riittää kaikenikäisissä.

Eräs nainen oli pahoillaan että miehensä kuoli heidän harrastaessa sitä, johon lääkäri, eihän sen ihanampaa kuolinhetkeä voi toivoa. Kyllä nämä hoidon viimeaikaiset laiminlyönnit herättävät toivomuksia hyvästä lopusta ilma vaipoissa makaamista oikeasti. Itselläni on vaatimaton toivomus, että lopun kohtaisin kirkkaiden kalaisien vesien ääressä. Sitä odoteltaessa eutanasia laillistettava ja kipin kapin tekemään hoitotestamenttia.

Lehtosen Kalle Ylivieska

MAATALOUS KÄRSII VIELÄKIN MENNEISYYDEN PÄÄTÖKSISTÄ

Maanantai 21.1.2019 klo 8:47 - Kaarlo Lehtonen

MAATALOUS KÄRSII VIELÄKIN MENNEISYYDEN PÄÄTÖKSISTÄ

Suuri virhe oli Veikko Vennamon valinta Asutusosaston Ylijohtajaksi sodan jälkeen. Otteita hänen muistelmistaan, Kulissien Takaa – Sakari Tuomiojan kanssa valmistelimme ASO:n säännökset, joissa niin pitkälle kuin lait sallivat, annettiin minulle diktaattorin oikeudet – Taloudelliset asiantuntiat pitivät näin laajaa asutus toimintaa mahdottomana, suorastaan katastrofina – 1949 puhuttiin ylituotanto vaarasta -  Erityisesti jouduin  koko ajan kiinnittämään huomiota siihen, että Eduskunnassa säilyi sotien jälkeen ei sosialistinen enemmistö. Keinon Vennamo tunnusti eräässä TV haastattelussa ”asutus toiminnan tavoitteet olivat poliittiset, piti sitoa maahan  mahdollisimman paljon väkeä ettei tulisi niin paljon vasemmistolaisia. Toinen suuri virhe – 1958 SDP ja Maalaisliitto muodostivat hallituksen, jonka ohjelmaan kirjattiin, maatalous tuottajille taataan sama tulo kehitys kuin palkansaajille 100 prosenttisesti, Pääministerinä K:A Faakerholm. 

Tällä päätöksellä siirrettiin maataloustuotteiden markkinointi valtiolle,  tämän päätöksen turmiollisuuden ovat tunnustaneet kaikki sen ajan päättäjät joita tapasin SEL:n alkutuotantojaoston  jäsenenä. Olen lukenut sen ajan päättäjien muistelmia, ainoastaan Aarne Saarinen kirjassaan, Kivimies, 1958 hallituksen ohjelma kirjauksesta ”siitä saamme kärsiä vieläkin” muut eivät ilenneet. Veikko Vennamo oli Maalaisliitossa sisäpiiriläinen, hän uhkasi viedä mennessään maaseudun väestöä uuteen puolueeseensa jota hän oli perustamassa (Pientalonpoikien Puolue 1959), ellei valtio ota haltuunsa maataloustuotteiden markkinointia, hän näki että jos toimitaan maataloudessa vapaanmarkkinatalouden mukaan niin se porukka jonka hän oli asuttanut tuhansille pienille tiloille ympäri Suomen joutuu luopumaan tiloistaan, muistamme ”talonpojan tappolinja” Surkuhupaisinta Vennamon toiminnassa oli se että, köyhälistö jonka hän toiminnallaan loi äänesti hänet eduskuntaan uudelleen ja uudelleen, tämä oli populismia puhtaimmillaan.

Pahimmillaan valtion maataloudelle antama tuki oli lähes 10 prosenttia valtion budjetista, josta puolet ulosvientitukea, joka oli noin 40 000 elintarviketyöläisen yhteenlaskettu palkkasumma, esimerkiksi lihasta maksettiin tuottajille 20-30 mk kilo saatiin ulosviennistä 5 mk kg, eikä silläkään tahtonut ostajia löytyä. Muistan kun 70 luvulla oli teurastamoilla varastot täynnä lihaa, tuottajat pitivät kokouksiaan maakunnissa, oli radio lähetys eräästä tilaisuudesta, eräs tuottaja ”eihän meille kuulu markkinointi, miksei me saaja  tuottaa”. Muistamme maitokiintiöt, metsitys- ja kesannointipalkkiot, pakettipellot ym laastaroinnit. Jos nämä maataloustuotteiden ulkomaan vientiä tukevat miljoonat olisi pantu oman teollisen tuotannon kehittämiseen, ei olisi tarvinnut parhaassa työiässä olevien lähteä Suomesta Ruotsin teollisuutta tukemaan. Nämä eivät ole mielipiteitä, näin siinä vain kävi oikeasti.

Lehtosen Kalle Ylivieska

UUTUUVEN KANKEUS VANHASAKI ASIASA.

Lauantai 5.1.2019 klo 9:22 - Lehtosen Kalle Ylivieska

 

UUTUUVEN   KANKEUS  VANHASAKI  ASIASA. 

Vuosituhansien kuluesa ihiminen otti herruuen muista eläimistä, loi pelon ilimapiirin ympärillehen, söi osan sukupuuton  paratahalle, hirvet ja peurat. Hylie koettihin kilipailevaksi kalastajaksi maksettihin tapporahaa ja ketun tojettihin pien riistalle vaaralliseksi oli tapporaha listalla 60 luvulle asti. Huomattihin hylykehen menettävän lisääntymiskykynsä niin ihimiselle tuli kiiru, oltiinhan ravintoketjun huipulla niinko hylieki, alettihin myrkkyjen käyttyä hillitä, nyt hylie olis jo Ihimisravinnoksi kelepaava ja sunsaslukuinen, eihän sitä raahita syöjä ko se on niin söpö. Siinä rytäkäsä pelastu merikotkaki, ketun tappora lopetettihin ja ihimisen toimet tojettihin suurimmaksi syyksi pienriistan vähenemisehen, vanhojen mehtien häviäminen soijen ojitukset. Vielä 50 luvulla oli hirven jälien näkeminen ihime, ilimeisesti hirvenjäliillä oli seuraajia, lihat pantihin suihin eikä turpihin. Eihän niitä karhuja ja susia ollu ko ei ollu niien ruokaakaan, jos susi eksy ihimisen reviirille niin heti jokahisen kätehen jonkulainen torrakko ja susi hengiltä ennekö se kerkiää napata lapsia. Salamehtästys saatihin kurihin, hirviä oli aluksi kiusaksi asti, hirvieläimiä kaajetahan kestävästi lähes 100 000 vuosittain, karhut ja sujet palasivat, jopa ahama palasi kauriien ja peurojen peräsä.

Karhun kaatolupia oli tänä vuonna 260, susien määrän pitää kurisa salamehtästys se on niin kamala peto, vaikka ihimisille näistä pejoista oikiasti oo vaaraa ko mielikuvituksesa. 1998-2014 aikana ampiainen 23, koira 19 ja karhu 1 on aiheuttanut ihmisen kuoleman, susi ei yhtään. Sen sijaan ihiminen 2017 pahoinpiteli 33 500 kertaa ja tappoi 73 lajitoveria Suomesa. Täsä jouvutahan opettelehen elähän uuvestahan tuhansia vuosia luonnosa olleijen eläinten kans, on lajeja joijen häviäminen ihmisen kannalta on katastrofi, esimerkiksi mehiläinen, joka on tehomaatalouen ansiosta hävenny osasta maapalloa. Ensin, miten pitäs toimia että maapallolla olis tilaa kaikille lajeille, laatia maapallon käyttöohoje.

Nyt on vallalla ajattelu, ei mun kannata kantaa huolta mun osuuteni on niin pieni ettei sillä oo mitään merkitystä, meijän  pitäs ymmärtää juuri yksilön käyttäytymisestä koostuu koko ihmiskunnan tuho tai pelastus. Esimerkiksi muovikassit kupasta, yksilöhän se vetasee kassin kassan hinalle, jos pitää kauppakassin aina mukana, muovi kassien tarve loppuu siihen, monen  muun haitallisen asian korjaus on henkilökohtaisesta valinnasta kiinni. Kansanjohtajien motto, me, minä ja valta ensin, näyttää olevan tärkeintä.

Lehtosen Kalle

NUORILLA LIIAN KIIRE AIKUISTUA

Tiistai 25.12.2018 klo 19:36 - Lehtosen Kalle Ylivieska

NUORILLA  LIIAN  KIIRE  AIKUISTUA

Nuorista tytöistä on tullut helppoa saalista, hyväksikäyttö ja raiskaus on eriasia, vai onko. Näitä käsitellään lain mukaan samanaikaisesti, jos tietoisesti vanhempi käyttää hyväkseen alaikäisen uskomusta että on kypsä aloittamaan aikuisena olemisen. On tehty mainonnan avulla tila, ikään kuin lapsuuden aikuisuuden rajaa ei olisi olemassakaan, heti kun muodot sallivat niin tytöt voivat aloittaa aikuisena olemisen, alkavat olla seksikkäitä. Pojat saavat ajokortin heistä tulee taitavia autoilijoita omasta mielestään, se taitavuus näkyy onnettomuus tilastoissa, asiantuntijat sanovat, nuorten poikien aivojen kehitys on vielä kesken, eivät tunnista todennäköisiä vaaratilanteitakaan.

Tytöt saavat meikkipussin, nuoren-naisen vaatetuksen ja muodot niin he siirtyvät saaliiksi, maailmansivun miehet ovat saaneet ja naiset antaneet, eikä tyttöjen aivotkaan ole kehittyneet sen paremmin kuin poikienkaan, eivät tunnista ilmiselvää vaaraa mihin antautuvat kun kuuntelevat aikuisten miesten imartelua. Tämä Oulun tapaus tuli ilmi koska tämä selvästi alaikäinen tyttö liikkui eriväristen miesten kanssa, kyllä näinkin nuoren tytön hyväksikäyttö täyttää törkeän raiskauksen merkit. Me voimme kauhistella, olipa hyvä että jäivät kiinni, saadaan paha poistettua yhteiskunnasta, ei muuta kuin rajat kiinni etteivät maahan muuttajat saastuta kokokansaa. Ei pitäisi olla näin naiivi että uskoo tyttöjen hyväksikäytön olevan poikkeus, jos nämä miehet olisivat olleet tavallisia Suomalaisia ei heihin olisi kiinnitetty erityistä huomiota.

Nykyään asuminen on niin henkilökohtainen asia ettei naapurin toiminta kiinnosta vaikka alaikäiset tytöt vierailisi yhtenään, naapurin kuolemaakaan huomata vasta kuin hajusta. Kun tytöt huomaavat tulleensa hyväsi käytetyksi eivät kehtaa tunnustaa, kumpikin osapuoli yrittää salata ilmiselvän rikoksen, raiskauksen ilmoittamisen kynnyskin on korkealla. Uskonnollisissa yhteisöissä ilmenee samat hyväksikäyttö ongelmat, nyt kun niistä uskalletaan puhua niitä on ilmennyt kaikkialla.

Ihminen on ainoa laji joka harrastaa sukupuoli yhdyntää enimmäkseen omaksi ilokseen, lisääntyminen on toissijainen, eikä sen harrastamisesta ole todettu mitään terveydellistä haittaa pikemminkin päinvastoin, nuoret aloittavat sen aina vain nuorempana tutkimuksien mukaan. Jos tuomitaan  nuorten harrastama vapaaehtoinen rakastelu paheeksi, synniksi ja rikolliseksi ei istu oikein suvaitsevaisuuteen. Ainoa keino on liittää koulujen opetus-suunnitelmiin niin että ymmärrettäisiin mitä tarkoittaa oikeasti lapsuus, nuoruus ja aikuisuus. Kotien suhtautuminen on tärkeintä, ei ainakaan yllyttää ennenaikaiseen aikuisuuteen,  nuoren pitäisi ymmärtää, monet valinnat lopullisia eikä niitä voi perua, vaikuttavat elämiseen kuolemaan saakka.

Lehtosen Kalle Ylivieska

LAPSUUEN JOUU

Torstai 20.12.2018 klo 7:33 - Lehtosen Kalle Ylivieska

LAPSUUEN JOULU

Sillon ei valosaastehet eikä muukkaan saastehet häirinnehet Joulun viettua, sillon vielä kaffivesiki oli puhasta lumesta sulatettuna. Joulupukille kiriotettihin, vietihin akkunanlauvalle ulos ja aamulla oli huopatossun jäliet akkunanalla, tonttu oli hakenu. Krannin kaverien kans, sillon oli vielä hevosenpaskoja tiellä, arvuuteltihin mikkä paskat oli poron, osa näytti poronkikareheilta, olivat ilimanmuuta ja erikokosiaki.

Sillon ei kukaan kumonnu lapsen uskua tonttuihin, Joulupukkihin eikä pukin kulukuneuvohon. En muista mitä toivottihin, enkä mitä saatihin pukilta, muistan vain Joulun ootuksen. Olin sotaorpo sillon oli sotaorvoilla ulukomaita kummeja, mullaki Ruohtista Signe Granberg Junsele, muistan sieltä tullehet paketit, petinen lentotone, kaletuskooppi ja puiset sakariinirasiat jäivät mielehen. Eihän sillon pukki tuonu muuten turhuuksia, letokonekki muutamanpäivän päästä, Äiti kauhiteli, nykkö se poika on hajottanu tuonki, totta kai avasin kaleituskoopinki, pihän se kahtua mitä ne on syöny lentokonehesa oli potkuri joka pyöri ja se rullasi laattialla ko sen avaimesta viritti ja kaleutuskoopisa ihimetytti miten ne värikkähät kuviot synty.

 Jos aaton oottaminen tuntu pitkältä niin pukin oottaminen se vasta tuntu pitkältä, vieläkö Jouluaamuna ei saanu ennen puoltapäivää mennä krannihin kysyhyn mitä ne on saanu pukilta. Sittekö saatihin lahaja asiat setvittyä niin sukset jalakahan ja Paskakalliolle laskettelehen, jos oli kauhia pakanen tai roskailma niin sitte koonuttihin jonku tupahan pelaahan mustaapekkaa tai koronaa.

Ei ollu puhelinta eikä ratiua, hihtäminen oli pääasiallinen ulukoilumuoto, välistä lasketeltihin kuutamolla, käytihin joskus Pleunasaki Siiponjoella laskettelemasa. Jos suksi meni poikki, pläkkipeltistä pala, se naulattihin tentlikoilla suksen pohojahan, ei muutako menoksi. Tentlikat olivat ilimeisesti suutarin käyttämiä nauloja. En kyllä usko ihimisen onnellisuen lisääntyneen yhtäpalioko tarpeeton roina, kaikki varastot täynnä.

Lehtosen Kalle  Muistoja Torvenkylältä

SÄHKÖVALO POISTI KUMMITUSTEN PELOT

Keskiviikko 5.12.2018 klo 8:10 - Lehtosen Kalle Ylivieska

SÄHKÖVALO POISTI KUMMITUSTEN PELOT

  Ennen sähkovaloja ihimset näkivät palio kummituksia, sillonko olin alle kymmenvuotias ei olu sähköjä, äijät kokoontuvat praatahan jonku talon tupahan ja me kossit tuvan nurkasa kuunneltihin niijen juttuja. Usiasti ko oli jo pimiää ne innostu puhuhun kummitus juttuja me kuunneltihin tukkapystösä. Sitte se vasta pystösä oli ko piti kotia lähtiä, mullaki oli ainaki sata metriä kototanahutta ja puolesa välisä oli riihi josa piettihin puhon ruumihit ko joku kuoli, piti hilipasta niin palioko koivista lähi riihen sivu. Joskus päivällä käytihin riihen ovelta kahtomasa ruumislautaa.

Keranko Äitin kans pantin nukkuhun niin rupes kuistin ylisiltä kuuluhun koloke, olin vähä toisella kymmenellä, munhan piti näyttää rohkialta, otin lyhyn, nousin portahia yliselle, ei kuulunu eikä näkyny mitään, sitte taas ko päästihin peittoihin alako sama koloke, sillon mää pelekäsin, tämä toistu muutaman kerran, sitte mää sanoin ihtelleni eihän niitä kummituksia oo olemasa, otin lyhyn tarkastin kuistin ylisen perusteellisesti, meillä oli teurastettu lammas ja ruho roikku lähellä seinää, huomasin ruhosa hampahan jäläkiä, piispitin kissaa, sieltähän kummitus tuli talon ylisiltä häntä pystösä, oli hypänny ruhon kaulahan ja se oli vastannu seinähän, kissa piiloutu, tiesi tekevänsä väärin. Olin armeijasa ja vartioimasa

Ykpihilajan ammus varikkua, jos kiersi yksin niin kierros oli kaks tuntia, kahestahan neliä tuntia, kiersin yksin, oli jo hämärä, kaukana polunpääsä lähesty ihime otus, oli jo sormi konepistoolin liikkuvin pankasa, tuli lähemmäksi, sehän oli vartiokoira jolla oli vaneeri levy kaulasa ettei se niin heleposi pääsisi aluetta ympäöivän kaksois aijan välistä pois. Koira oli susikoira, eihän se peleko siihen loppunu, ne oli arvaamattomia,  konepistooli käyttövamihina, koira laukko ohi. Mailman sivu on erilaiset Jumalat tai haltiat hallinehet ja peliättänehet meitä, epälijöitä on peräti otettu hengiltä, olis pitäny osottaa ettei näitä jumalia tai haltioita oo olemasa, rahan jumaluus on heleppompi tojeta.

Netti mailmahan on heleppo luoja uuenajan kummituksia ja Jumalia, ihimisen ymmärrykessä ja tietämyksesä on vielä ammottavia aukkoja. Viekääpä joku merkki, ei tunnistettava, taustana rannaton meren jää, joku arvioi matkaksi 100. toinen 500 metriä, vertailu kohe puuttuu. Kysyin kerran eesmenneheltä tuttavaltani Pajalan Toivolta, miten osaat arvioija matkan ko ammut hyliettä rannattomalla jäällä,  ammun sitte ko hylykehen pää on kaffipannun kokonen, en ymmärtäny kysyä perusteluja. Ilimeisesti kohistaessahan pyssyä kaffipannun kokosehen pilikkahan Toivo oli oppinu arvioimahan tähtäimien ja hylykehen pään suhetta. Siihenkö tieto loppuu, usko alakaa.

Lehtosen Kalle  syjän vieläki Kalajoella

MMALLISTA KUMMALLISEMPAAKU

Perjantai 23.11.2018 klo 7:20 - Lehtosen Kalle Ylivieska

MMALLISTA KUMMALLISEMPAAKU

  Laura Huhtasaari (ps) kiivastui kun lapset huomasivat muukalaisvastaisuuden joka on ollut johtava vaali teema perussuomalaisilla. Me luulemme ettei lapsi leikeissään huomioi aikuisten puheita, televisio on auki, ei perussuomalaisten puheista voi tulla muuhun tulokseen, he eivät tykkää maahanmuuttajista eikä muistakaan muukalaisista.

Totuus tulee usein lastensuusta, lapset eivät osaa ottaa vaali näkökulmaa huomioon, jos alkaisimme tukkia lasten suita niin eläisimme todella syvällä diktatuurissa. Tyttäremme oli pieni, hän näki ensimmäisen kerran romaani naisen, Äiti katso Prinsessa, kauniiseen romaani asuun pukeutunut nuori nainen on todella upea näky, meillä aikuisilla on monenlaisia käsityksiä prinsessoista kuin romaaneistakin.

Huhtasaari kysyi Eduskunnan kysely tunnilla 8.11, GCM kansainvälisestä siirtolais-sopimuksesta, Perussuomalaisen puolueen perustaja ulkoministeri Soini vastasi kysymykseen ja kävi selväksi ettei Huhtasaari ymmärtänyt sopimuksesta hölökäsenpöläystä, kävi selväksi että omat edustajat olivat ymmärtäneet ja päästäneet asian eteenpäin yksimielisesti.

Eduskuntavaaliehdokas Tarmo Hirvelä (ps) lankesi samaan ymärtämättömyyden ansaan, kirjoittaessaan GCM sopimuksesta 9.11 Kalajokilaaksossa, vinkiksi Tarmolle, Suomessa on kovin vähän äänestäjiä joihin puree Trumppimainen vaali retoriikka.                         

   Miten on mahdollista että Formula kisoja arvostetaan huippu-urheiluna, jos jossain muussa lajissa ulkopuolinen määräisi voittajan, alkaisi todella laaja rikostutkinta. Muistetaan jalkapallon sopupeli epäilyt. Onko autourheilussa kunnollisia doupigtesti järjestelmiäkään.

   Vihreiden kansanedustaja Jani Toivola menetti oikeustajunsa, ajeli taxsilla surutta valtion laskuun, oikeustajun menettäminen päättäjien huipulla on vaarallisin menetys. Jos on valvomassa yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteutumista, ensin on lähdettävä itsestään. ”Valta turmelee, älkää tehkö niin kuin minä teen, vaan tehkää niin kuin minä sanon”.

 Lehtosen Kalle Ylivieska

MAHOLLISUUS TUOTTAA LÄHES HIILIJÄLIETÖNTÄ RUOKAA KALAJOELTA

Torstai 22.11.2018 klo 8:47 - Lehtosen Kalle Ylivieska

 MAHOLLISUUS TUOTTAA LÄHES HIILIJÄLIETÖNTÄ RUOKAA  KALAJOELTA

1940 luvulla oli Isäpuolellani Haapalalla Jaakolla ja velijellähän Jannella vuokralla Hevoskari Alaviirreläisiltä lampahien pitua varten, kuulemma pitkäaikasella sopimuksella. Määki olin mukana, vietihin aikusin kevähällä ja myöhäsellä syksyllä haettihin pois, tietysti venehellä. Himankakyläläisillä oli Korkiasa, Säärellä muisaki saarisa Heikinkarin ympärillä.

Alajoenkarisa oli orihia, 1-3 vuotiahia, oppimasa hyville tavoille, olin kahtomasa kerran ko tuotihin lautalla 4 oritta kerralla Himankakylästä Alajoenkarihin yhtehensä 96, siinä oli kova otatus hevosten väillä, muutamasa päiväsä selevis kuka kunkku, se piti järiestystä kokokesän. Kolomivuotias otti suojeluksehensa yksvuotiahan jota se puollusti kesän.

Ei tohtinu oikein mennä ennen mustikka-aikaa olivat arvaamattomia, akoilla piti olla tohtina miehiä mariasa, siinä piti olla kieli keskellä suuta ko orilauma tuli hiplohon puseron hioja, ko oriit ajovat kärväsiä puolimetrisestä sukuelimestähän lätkivät sitä vesirajasa mahahansa, lätke kuulu kauvas. Sielä ne saaret on vieläki, ei muuta ko lampahat sinne, ei palio lisää kasvihuonekaasuja, saarista tulee komioita, vanaha käytäntö käyttöhön, talaveksi lehtikerppuja, ennen ei käytetty tiskatesa pesuainehia, tiskivesi lampahille.

Eikä kämpillä olijoijen tarvihte kylyvää ilimanaikosia kasveja eikä leikata ruohikoita, saa elpyä rauhasa, lampahat huolehtiva ulokotöistä. Ennen oli  ongelmana pumpuli silahkaverkot jokka oli ranoilla kuivaamasa, saatto olla pässi sarvistahan kiinni verkoisa. Haapalan Jannella oli kalakämppä Korkiasa sattu jollekki Haapalan naisista, se halako puita kirvehellä, pässi luuli tapuolen liikettä härnäyseksi, iski sarvensa halakojan takapuolehen, astu siinä kuulemme pässiki pitkähän ko halakoja jälesti sitä kirvehen kans. Kanitarhan perustaminen on yksinkertasta, korvaa kananlihan ja lasten on mielehen. Hylykehiä meresä on liianki kans, niijen peräsähän tänne on alakujahan tultu.

Suomesa ei oo yhtään kalalajia joita ei voi syöjä, marijoista kerätähän vain muutama rosentti. Nyt on jo muu mehtän riista kiitettävästi käytösä. Meijän vain pitää lapsille opettaa että kani Sulo ja Pässi Ponteva aivan syötäviä, meilläki oli karihta, se kävi Äitin kans kaupasa kilometrin pääsä, ootti ulukona ja naputteli sitte kotia, enkä muista sen isona maistunehen pahalta. On nämä vaihtoehot parempia ko sirkat muut ötökät, oo maistanu niitäki aivan syötäviä. Takuula seuraavat sukupolovet joutuvat oikiasti  näijen valintojen etehen.

Lehtosen Kalle entinen Kalajokinen